Motivaatio

Mulla on motivaatio huipussa. Meinaan röökinpolttoon liittyen. Olen polttanut 14 vuotiaasta, eli siis 6 vuotta. Oon aina inhonnut niitä tyyppejä jotka valittaa röökin poltosta että ''Hyi etkö sä tiedä mitä toi tekee sulle, se aiheuttaa syöpää, se tappaa ja on ruman näköstä''. Oon vähän outo varmaan kun sanon näin mutta mun mielestä rööki suussa on hyvän näköstä. Ja joo lisää riskiä syöpiin, mutta mun asenne on muutenkin sellainen että se mikä tapahtuu niin tapahtuu, jos kuolee nuorena niin sitten kuolee, jos saa syövän nii sitten saa, vittu minä voisin vaikka tukehtua perunaankin, mitä me kohtalolle voidaan. Mutta mun suurin motivaatio lopettamiseen on raha. Mulla ei muutenkaan rahaa ole, en saa tukia, en pyydä vanhemmilta rahaa yms. Keräilen pulloja ja tölkkejä (epätoivoista...) ja käyn silloin tällöin viikonloppuisin töissä ja silloinkin olen vain max. 4 tuntia paikalla ja siitä palkasta verot niin saan max. 30 € kuukaudessa... 

Ja röökiaski maksaa 5 €.

Ostan päivittäin askin.

Viikossa 35€.

Kuukaudessa 140€. 

Toi sai mut heräämään. 

Nöyrimmät anteeksipyynnöt!

Yli kuukausiko sitten olen kirjoittanut tänne!? Mihin aika on kadonnut? Minne se katoaa?
Yritän siis kirjoittaa mitä olen tehnyt tässä kuukauden ajan, ja toivottavasti rakkaat lukijat ette ole kamalan vihaisia minulle tästä hiljaisuudesta.

Olen ollut hyvin kipeänä kaiket päivät. Joka viikko tuntuu olevan uusi tauti. Ensin kamala flunssa, sitten oksennustauti, uudelleen flunssa ja kirsikkana kakun päälle pusutauti.

Olen oksennellut enemmän kuin koskaan, Merkkaan aina kalenteriini päivien kohdalle jos olen oksentanut, niin siitä myös näen edistymiseni paranemisen kannalta, niin aika rajua näyttää. Oksentelen periaatteessa joka toinen päivä. Eihän se ole mitään verrattuna heihin jotka oksentavat monta kertaa päivässä, mutta yritän tsempata itteeni, ettei minullakaan se menisi siihen.

Mulla on keho ihan jumissa. Syytän oksentelua. Ihan rehellisesti sanottuna aineenvaihdunta ei toimi, olen joutunut turvautumaan pari kertaa laksatiiveihin. Hampaisiin on tullut uusia ihme jälkiä ja halkeemia/kulumia, Kasvot ovat turvonneet, vaikka olen suhtkoht hoikka ihminen, silti minulla näkyy kaksoisleuka ja posket on pyöreät kuin pidättelisin henkeä koko ajan.

Psykiatrille pääsin juttelemaan, ja nyt suunnitellaan jatkohoitoja ja on suunnitteilla että aloittaisin 3 vuoden psyko-terapian. Vai mikä se nyt olikaan...  Anyway kerran tai kaksi viikossa kävisin juttelemassa jollekkin kivalle tyypille jonka olen itse saanut valita ja siinä sitten yriteään parantaa mun pääkoppaani. Jos jollakin on kokemusta saa toki kertoa :)

Punnitukset jatkuu. Paino ei ole laskenut eikä noussut, todella tiukasti kehoni pitää kiinni tuosta 46-47 kilosta. Yritän silti kaikin keinoin päästä 45 kiloon. Se on mulle pakkomieli.

Tässähän tämä siis. Sairastelu jatkuu ja yritän löytää intoa alkaa bloggailemaan enemmän!