Pitkästi vai lyhyesti?
Lyhyesti koska en jaksa.
Muutama päivä sitten mulle diagnosoitiin epävakaa persoonallisuushäiriö. No, kun miettii mun juttuja niin kyllä käy järkeen. Tasan kaksi kaveria ottanut tosissaan. Toisella ei ole tätä, mutta silti on ihana, ymmärsi ja tajuaa. Toisella on sama juttu, joten hän tajuaa. Kaikki muut joille olen kertonut ovat vitsailleet ''onhan se nyt aina tiedetty että olet vähän vajaa ja hullu''.
Eli mulla on anoreksia, bulimia, masennus, paniikkihäiriö ja epävakaa persoonallisuushäiriö so far. Ensi kerralla lääkärillä tehdään lisää testejä ja katsotaan onko muuta tai vakavempaa juttua.
Voisin sanoa että on aika vakavaa koska olen tässä parin päivän aikana ollut ihan hajalla. Riehunut yksin kotona, itkenyt silmät päästä ja hakannut itseäni. Yritin purkaa taas sheiveriä mutta turhauduin siihenkin koska en saanut edes sitä aikaiseksi. Lyyhistyin suihkun lattialle ja itkin siinä ihan kunnon huutoitkua ja löin päätäni lattiaan. Iltaisin olen raapinut käteni vereslihalle.
Mutta sitten on tullut näitä hetkiä kun kaikki onkin hyvin. Olen ollut sosiaalinen ja jutellut ihmisille, hymyillyt ja ollut ns. normaali. Kukaan ei nää mun pään sisälle eikä kukaan tiedä totuutta millainen sotku olen. Kaikki siis hyvin.
Ja jälleen romahdus.
