Kaikki alkoi siitä kun olin ulkona kavereiden kanssa. Tai siinä joukossa oli ihan pari kaveria, jotka tunsi muut, ja meitsi oli siellä vähän outsider. Mä en tajua miksi pitää olla ulkona, kun siellä kaikki ötökät kiusaa, pitää istuu jossain paskasessa maassa, ja käydä puskakusella mikä on ällöttävää, kun joutuu pyllistelemään siellä eläinten paskaläjien keskellä ja pitää kävellä vitun kauas jottei kukaan nää, ja ei edes käsiä pysty pesemään. Hyihyi. Sitä paitsi ulkona tulee kans kylmä! Ja kaikkein nolointa on se kun ihmisiä kävelee ohi niin siinähän saa heti sen leiman että oon nolo teini joka ei löydä sisäpaikkaa ja juo ihkuraksu sidukkaa (mä en oikee muuta juokaa). Alkaa hävettää ja tekis mieli sanoo kaikille jotka tuijottaa että 'mä oon tääl vaan sen takia koska kaveritkin on enkä halunnut jäädä yksin, älä pidä mua tyhmänä teininä!'.
Facepalm.
Noniin karkasin aiheesta..
Eli kun tulin kotiin, niin äitini ja hänen kaverina oli lähdössä ulos, eli hahahahha kämppä tyhjä! Ja se oli vain mun käytössä koko illan. Sanoin kyllä kamuille, mut ei.
Tein siinä leivän, söin. Tein ranskalaisia, söin. Tein kasvispyöryköitä, söin. Otin suklaapatukan, söin. Join puoli litraa vettä, oksensin. Alkoi ällöttää enemmän kun menin vaa'alle, ja en oo koskaan mennyt niin pitkälle oksentamisessa että työntäisin sormet tai hammasharjaa kurkkuun, mutta eilen käytin hammasharjaa. Olin yksin kotona, why not!?
Tuijotin vaa vessan peiliin ja itkin.
Eilisen jälkeen päätin että oon tän koko viikon yksin, omassa huoneessa, ja ens viikonlopun kans. Mä pidän kännykkää äänettömällä, en mene facebookiin, vastaan viestihin vain jos on jotain tosi tärkeetä, ja vastaan puhelimeen jos mulle soittaa joku tärkee henkilö esim äiti tai isä.
Haluan olla yksin.
Ja nyt jänniä kuvia.
Olispa noin laiha..!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti