torstai 29. elokuuta 2013

Noloja aikoja

Noloja asioita on mun elämään mahtunut varmaan enemmän kuin laki sallii. Mulla on tylsää niin kerron nyt varmaan noloimman hetken anoreksia-ajoiltani.

Mennään pari vuotta takaperin kesään 2011. Olin 16 vuotta ja oltiin parin kaverin kanssa ulkona vähän nauttimassa alkoholia. Meitä alkoi väsyttää ja tuli kylmä ja me tultiin meille. Tai meidän alakertaan yhteen huoneeseen missä oli mattoja ja joku biljardi tai pingispöytä tai jokin. Ei voitu mennä meille sisälle koska mun vanhemmat oli meillä ja ne meni aamuksi töihin. Me mentiin siis sinne ihmehuoneeseen ja otettiin matot peitoiksi ja nukuttiin siellä vähän humalaa pois. Herätyskello soi noin 6 aamulla ja me siirryttiin meidän kämppään nukkumaan, kun porukat oli lähtenyt töihin. Mun huoneessa oli just ollut vesivahinko joka oli levinnyt yläkerrasta mun vaatekaappeihin. Joten meillä oli kans eräs työmies korjaamassa mun vaatekaappia. Mulla oli aamulla joskus 10-11 aikaan viikkopunnitus, joten mä pyysin sitä työmiestä herättään meidät jos ei herättäis ennen 11. 
No eihän me herätty. Oli aika randomia kun se työmies alko ravistella mua ja sano et "hei, eiks sulla ollu se joku juttu?". Siinä sitten kiiressä kaikki herättiin ja kaverit lähti kotiinsa, ja minä lähdin juoksemaan bussipysäkille. Kiireessä ja krapulassa olin unohtanut housuni vyöni kotiin, joten oli iha törkeen noloa mennä sinne punnitukseen. 
Ensinnäkin mulla oli edellisillan meikit ja hiukset ihan sekaisin, ja siinä sitten astelin keskellä keskustaa ja perse vilkkui kun housut tipahteli. Mua katottiin silmät pyöreinä ja ai että kun hävetti! 

Tuo on asia joka on jäänyt mieleeni varmaan ikuisiksi ajoiksi! 

Ja vieläkin naurattaa :D
Osaan nauraa itselleni. Se on tärkeää. 
Osaatteko te nauraa itsellenne?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti