Alan ymmärtään miltä mun kavereista on tuntunut kun aina oon valittanut. Mulla on eräs kaveri joka lähes joka päivä valittaa mulle kaiken maailman asioista. Lähinnä asioista jotka ei luulis sen persettä kutittavan. Alkaa tekee rankkaa mullekkin kun yritän olla positiivinen ja edes olla jotenkin parempi ihminen, niin muakin alkaa vituttaan kun mulle valitetaan koko ajan. Lapsellisista ja tyhmistä jutuista. Mun neuvo on kaikille että älkää kiusakko itseenne tyhmillä asioilla, keskittytkää omiin juttuihinne.
Mulle tulee kauheita kylmänväreitä kun ajattelenkin pelkästään sitä että maan päällä ollaan vain kerran. Me hitto vieköön eletään vain kerran. Kun ajattelen sitä, mun päässäni soi vaa sellanen iso kirkonkello joka soittaa 'wouuu'. Hetki joka me eletään nyt, ei voida enää koskaan elää uudelleen. Se hetki kun on tuntunut että on maailman onnellisin tyyppi, ei enää palaa. Hetket kun luit tätä niin sitä aikaa ette saa enää takas!
Fucking yolo, mind blowing!
Tuntuuko kenestäkään koskaan samalta? Jos edes ymmärsitte mun juttuani :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti