Pitää vähän rauhoittua

Mulla ei ole mitään muistia eilisestä. Olin kavereilla, mentiin baariin, tai kaverit meni, itse käännyin heti kotiin. Mutta mulla ei ole mitään muistia miten oon päässyt kotiin ja monen aikaan ja mitä on tapahtunut. Ja mua ahdistaa kun ei muista, mä en oikeesti muista mitään. Oon ollut tosi surkeessa kunnossa. 

Kun heräsin, mulla oli vyö kaulan ympärillä. Oon näköjään yrittänyt kuristaa itseni. Äiti sano että oon kuulemma itkenyt ja raivonnut, heitellyt tavaroita, ja kun äiti on yrittänyt halata, oon ollut agressiivinen ja työntänyt kovaa hänet pois mun luota, melkein lyönyt, ja raivonnut ja itkenyt lisää, oon tyyliin huutanut "anna mun olla yksin, jättäkää kaikki mut rauhaan, painukaa kaikki vittuun". 

Ja tässä mä olen, ihan pihalla kaikesta. Luulisi että olisi kamala darra, mutta ei ole. Olen jo siivonnut huoneeni ja käynyt läpi vaatteita mitkä pitäisi viedä kirpputorille, kunhan saan varattua pöydän, tarvitsen rahaa kipeästi. 

Äh, aiheutan enemmän harmia ja ongelmia kaikille, kuin iloa. Kunpa voisin sanoa kaikille että unohtakaa mut, ja sitten kukaan ei tietäisi kuka olen, ja kaikki ikävyydet loppuisi.