Mutta tiettekö mitä? En halua mennä siihen pisteeseen. BMI:n mukaan vaikka painaisin 44-45kg, olisin normaalin painoinen, se näyttäisi 18 pilkku jotain. Mutta ongelma on se että kaikki muut pitää mua sairaalloisen laihana. Enkä tahdo kuunnella mitään.
Tänään kävin isoäidilläni, ja se kysy "oletko sä taas kaventanut housuja?" Ja sanoin en, ja se sano "voi tyttö laihdutatko sä taas?" ja mä sanoin tietenkin en.
Liikuntatunnilla opettaja kysyi, kun olin jossain ihme laitteessa, että haluanko laskea matkan, kalorit vai ajan. Sanoin kalorit. Se katso mua päästä varpaisiin ja sanoi "ei sun kokosen tarvitsisi katsoa kaloreita".
Tässä nyt pari faktaa siitä etten tahallani oikeasti pudota painoani. Kukaan ei usko etten tee sitä tahallani, rehellisesti mä en tiedä miksi mun paino laskee!
1. En laske kaloreita.
2. En kirjoita muistiin ruokiani, en edes ajattele mitä suuhuni laitan.
3. En kuntoile väkisin tai hulluna, en kuntoile itseasiassa ollenkaan. Kävelen kouluun ja kotiin, siinä mun lenkki.
4. En käy vaa'alla päivittäin enkä vahdi painoani.
5. Ja jos käyn vaa'alla, kohautan vaan hartioita jos paino on noussut.
Mutta tässäpä dilemma. Mulla on tietyt ruoka-ajat kotona, ja jos ne muuttuu syystä tai toisesta, ahdistun. Mulla on se sääntö etten saa syödä mitään klo 16.30 jälkeen, ja jopa ajatus sen rajan rikkomisesta saa mulle tuskahien ja hengenahdistuksen. Mutta nythän on oiva hetki rikkoo rajani! Äiti meinaan toi hesburger ruokaa ja kello on melkein 19.00!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti