On helpompaa aiheuttaa epäjärjestystä, kuin järjestystä.
On helpomaa rikkoa, kuin korjata.
On helpompaa ajatella väärin kuin oikein. Ja se tässä on ongelmana. Jos on nälkä, niin normaalisti ihminen silloin syö. Mutta jos mulla on nälkä, ja mä syön, niin se päättyy ahmimiseen. Perjantaina mm. kun tulin töistä kotiin, söin mozzarellapizzan, 2 pullaa, 4 dominokeksiä ja kasvispasteijan. Ja kaikki samalla lautasellakin. Koska oli nälkä!
Ja joskus mä myös yritän olla välittämättä nälästä, koska tiedän että kun on oikein nälkä, ja antaa sen vain kestää, niin se menee ohitse eikä sitten ole taas nälkä ollenkaan. Ja ajattelen että jes, pystyin välttään syömistä. Kaksi ääripäätä taistelee mielessäni enkä anna tilaa sille oikealle äänelle, joka kehottaa menemään kultaista keskitietä.
Ja loppujen lopuks istuu pöydän äärellä edessään omena, ja itkee turhautumisesta kun haluaa syödä sen mutta ei pysty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti