Pois pois pois!

Olen 19 vuotias. Suurin osa kaveripiiristäni on samanikäisiä. Suurin osa muuttaa tai asuu jo omassa asunnossa. Mua nuoremmat kaverit ja vieläkin nuoremmat asuu omassa kämpässä. Kun multa kysytään asunko vielä kotona ja vastaan myönteisesti, saan paljon "oho, siis vieläkin?!" kommentteja.
Mitä siitä vaikka asun vielä kotona? Käyn juu töissä, mutta vain viikonloppuisin ja silloinkin vain muutama hassu tunti. Eli ei niillä palkoilla itseään elätä, saati pystyisi maksamaan edes 1/4 vuokrasta.
"No mikset hae mitään tukia tai mitään ja muuta pois?". Helpommin sanottu kuin tehty. En ole koskaan saanut mitään tukia mistään, enkä siis ymmärrä niistä yhtään mitään. Kun kuuntelen kavereiden rahajuttuja, että eka he hakevat sitäjatätä, ja sitten sossut maksaa sen verran ja sitten valtio antaa tuon verran mutta prosentti nousee tän verran joka kerta kun vuokra nousee tuon verran mutta tuet helpottaa antamalla kuukaudessa tän verran. Ja minä oon ihan sekaisin.
Mut ollaan vaan opetettu tienaamaan omat rahani työtä tekemällä ja rehellisesti sanottuna kuulin ensimmäistä kertaa vasta 17 vuotiaana että valtio (vai mistä ne tulee) antaa tukirahoja joihinkin juttuihin, eli vanhempani ei ole edes puhunut mulle näistä asioista. Ja sekin vähän ärsyttää mua..
Mulla on niin kova hinku päästä muuttamaan omaan kämppään, että harkitsen vakavissani toista työtä koulun ohelle. Että arkisin kävisin koulussa sekä iltaisin töissä, ja viikonloppuisin nykyisessä työssä. Mutta itseni tuntien rasittuisin entisestään vielä enemmän ja ties mitä tapahtuisi. Vielä jos siihen lasketaan työharjottelujaksot mukaan...

Eli... Tyydyn käymään koulun loppuun, puoli vuotta vielä jäljellä. Ja sitten etsin duunipaikan. Ja kaiken sen jälkeen etsin kämpän.

Tää oli tällänen aika random postaus mitä mielessä liikkui :)

Onks siihen nykyään joku ikäraja milloin pitäisi jo asua omassa asunnossa, kun kaikki näin järkyttyy kun 19-vuotias asuu vielä kotona..?