lauantai 3. tammikuuta 2015

Aivan paskana

Revin hiuksia, itkin, huusin, tartuin saksiin ja tällä kertaa meni liian syvälle, liikaa verta, noista ei jää vain pieniä haaleita jälkiä, niistä jää loppuikäiset jäljet. Kun on tarpeeksi vihainen ja jotenkin sekaisin, ei huomaa eikä välitä mitä itelleen tekee. Purkaa sitä ahdistuneisuuttaan ihan mihin vain ja miten vain. Kaduttaa näin jälkeenpäin, mutta ne on merkkinä siitä kuinka hirveä ihminen olen, kaikinpuolin hirveä. Olen surkea ihminen. 

4 kommenttia: