Oli taas hullunnäkönen viikonloppu. Alkoholia ja aineita. En ole kumpaakaan vastaan, mulle se on ihan okei jos silloin tällöin ottaa, kunhan ei joka päivä tai vedä vahvimpia. Ainoa on se että etten halua että kukaan saa käsitystä että tahalteen ajaudun tälläiseen menoon tai että mä muuttuisin. Pysyn omana itsenäni nyt ja aina. Tai että perhe sais tietää..
Nyt vois taas ottaa kirjan käteen ja rauhoittua.
Ruoka ei ole maistunut ja en tiedä... Se pienikin pala leipää saa mut voimaan pahoin. Eilen oksensin lähes kaikki mitä söin. Nyt tarvitsee taas ottaa se toinen rooli, Kaikki-on-hyvin-rooli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti