"En! Miten niin?"
"Näytät niin kuihtuneelta, syötkö sä mitään?"
"Syön!"
"No mitä oot tänään syönyt?"
"No tossa vähän aika sitten pari hassuu tollasta..öö.."
"Mä vaan en halua kokea uudelleen sitä kamaluutta mitä joskus, pelkään, en halua että sulle käy niinkuin joillekkin"
"Mulle ei mitään tapahdu, mul ei oo vaan nälkä, vähän luottamusta peliin hei!"
Äidit..
"Mitä oot syönyt tänää?"
"No pari tollasta hassuu..öö.."
"Koita syödä jotain"
"Joo.."
"Oot rakas meille"
"Okei"
Isät...
Voi kunpa voisin vakuuttaa vanhemmilleni että kaikki on kunnossa enkä yritä laihduttaa. Oon vannonut sen käsi sydämellä, oon huutanut sen niille, olen syönyt yhdessä niiden kanssa pöydässä, olen tehnyt kaikkeni. Mutta silti he ovat huolissaan musta, vaikkei tarvitsisi.
Kellään muulla luottamusongelmia vanhempiensa tai joidenkin kanssa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti