sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Sumussa


Kiitos wikipedia. Vähän niinkuin kun ihmiset haukkuu toisiaan tai joitakin asioita 'vammaisiksi', mikä saa mut todella vihaiseksi, en enää koskaan sano että jokin on 'psykedeelista' tai 'skitsoa'. Kun ihminen näkee tai kuulee harhoja, käyttäytyy sekavasti, eikä ole siis huumeissa silloin, kannattaa ottaa tosissaan. Mielenterveysongelmia. 

Mä olen yrittänyt löytää tässä viikonlopun aikana tapoja purkaa ahdistusta ja sitä etten ala sekoileen ja ahmimaan ja oksentelemaan. Yleensä mä kuuntelen musiikkia, ravaan tupakalla, lasken rahani ja järjestelen ne 5 sentin,10 sentin jne pinoihin, ja järjestelen vaatekaappiani, vaikken noihin kyllästy, niin silti en halua tehdä noita 2-5 kertaa päivässä, varsinkin kun rahaa palaa tupakkaan. Osaisinpa piirtää tai askarrella jotain hienoa, sellaista mitä voisi näyttää kaikille "tällästä mä vaan vähän piirtelin/askartelin". Osaan piirtää tikku-ukon ja leikata epämääräisiä paperinpalasia. Ei kehumisen aihetta siis. 

Mä kyllä leikkasin mun vanhasta mekosta topin, ja ompelin sen käsin niin ettei se ala purkautumaan. Ja oon kokeillu vanhoja farkkuja jotka ei ole mahtunut vähään aikaan, ja nyt ne taas mahtuu. 

Ja sain tänään aikaiseksi myös pari työhakemusta ja korjasin cv:ni. Haluan työn koulun ohelle jotta saisin rahaa ja jotain tekemistä, ja haluan myös muuttaa pian pois kotoa. 

Miten/mihin te puratte ahdistustanne?

2 kommenttia:

  1. Syömishäiriöstä parantuessani (lähes täysin parantunut jo) loppuivat nuo epämääräiset mielenterveysongelmatkin. Pidin itseäni oikeesti hulluna kun näin ja kuulin harhoja, puhuin itselleni, sekoilin muutenkin kauheesti ja olin ihan pihalla kaikesta. Ahdistusta purin nimenomaan ahmimiseen ja oksentamiseen (huonoina päivinä) ja ns. "hyvinä" päivinä just siivoomiseen ja järjestelyyn (vaatteet, kengät, korut, keittön kaapit, paperit, kynsilakat, meikit yms. yms.) tai sitten pakkomielteiseen liikuntaan+venyttelyyn. Syömisen välttely oli yksi tehokkaimmista keinoista "lievittää" ahdistusta, vaikka se samanaikaisesti lisäsi sitä. Tupakkaa meni jopa puoltoista askii ahdistavimpina ja tylsinpinä hetkinä. Välillä tissuttelin vähän viiniäkin ja kuuntelin vaan musaa.

    Hitsi et oon onnellinen, ettei enää tarvii tommosia ahdistuksia kestää! :o Oli kyllä täyttä tuskaa selviytyä päivästä toiseen...

    Tsemit sulle!

    VastaaPoista